Juuret

Niin muuttuu maailma.

Mutta aistit ja ajatusten kulku. Ne välittävät meille viestejä tulomatkamme varrelta.

*

Juuret eivät ole ikuisesti muuttumattomia, ympäristöstään eristäytyneitä kasvutekijöitä. Eivät paikkoja tai ihmisiä, jotka tuottaisivat samoista alueellisista tai sosiaalisista oloista sukupolvi toisensa jälkeen samankaltaisia ominaisuuksia omaavia ihmisryhmiä ja yksilöitä.

Maailman myllerrysten väreet ja isoimpien aaltojen mainingitkin tuovat vaikutuksensa kaikkialle maailmassa, tällä yhä pienemmäksi muuttuvalla maapallollamme. Paikalliset olosuhteet muuttuvat. Ihmiset elävät, vanhenevat ja kuolevat. Uusia ihmisiä syntyy ja elää.

Puheet saattavat jäädä elämään, ihmisikä kerrallaan. Tarina kerrallaan.

*

Keskustelin vuoden mittaan muutamienkin samoilta juurilta lähtöisin olevien ihmisten kanssa. Yhteiset, jaetut ja koetut muistoissa olevat kokemukset yhdistävät. Mielessä ajatusten ja kielellä lausutun sanan yhdentyvä kulku aktivoi aivan tiettyjä ajatusten ratoja. Synnyinseuduiltaan eri paikkakunnalle, erilaisten ihmisten keskuuteen muuttaneen arjesta poikkeavia mielen maisemia. Juurten vaikutus tuntuu ihmisten kohdatessa ja avatessa suunsa, ajasta ja paikasta riippumatta. Ei turhaan Saamen suvun laulussa korosteta kielen merkitystä identiteetille.

Lukeminen toimi pitkään minulle aikakapseleina menneisyyden lukukokemusten tavoittamisessa. Lehdet ja kirjat, joita saatoin lukea esimerkiksi lapsuuden loputtoman pitkillä kesälomilla, ovat vielä tallessa tai kirjaston kautta lainattavissa. Voimallisimmat lukukokemukset ovat kerran koetun jälkeen pysyneet muistissa aina. Muistan nuorena pohdiskelleeni syvällisesti historiaa ja omaa elämääni saunan lauteilla erään voimakkain sanoin kirjoitetun Lapin historiaa kuvailleen kirjan lukukokemuksen jälkeen. Muistan silloin kokemani tunteen siitä, kuinka ajattelin asioiden lopulta aina järjestyvän, kun on halu ja tahtoa elämän rikkauksien etsintään ja löytämiseen. Muistoon liittyvä tunne on aistittavissa vieläkin.

Unet.

*

Toinen havaintoni juurten jokapäiväisestä läsnäolosta on ollut aistinmuistoihin liittyvien viestien havaitseminen. Mutta vireystilan, aistinärsykkeiden ja niiden havainnoinnin täytyy olla tasapainossa. Stressaantuneena, väsyneenä tai jatkuvassa kiireessä aistien välittämien muistojen huomaaminen voi mennä ohi. Itselleen täytyy järjestää aikaa. Kuunnella, mitä koko kroppa kokonaisuutena yrittää kertoa.

Olen tajunnut aikuisiällä, että olen onnekkaassa asemassa aistinmuistojeni sisältäessä aivan tavanomaisia, arkisia lapsuudenasioita välittäviä viestejä. Aistinmuistojen käsittely voisi olla aivan toisenlaista, jos niihin liittyisi epämieluisia tai traumaattisia kokemuksia. Mutta minulla ne ovat olleet välähdyksiä sisäisestä, salatusta rikkaasta maailmasta ja henkeä vahvistaneista asioista.

Kirpputorilla kierrellessäni jotkin tavarat ovat kuin aikakapseleita menneisyydestä. Vanha lankapuhelin voi olla nykyisin virkaa vailla, mutta joskus niiden kiekkoa pyörittelemällä ja näppäimiä painelemalla on tavoiteltu muita ihmisiä. Jotkin lelut, esineet tai pinnat voivat myös tuntua tutulta. Katselemalla maailmaa näemme myös edellämme kulkeneiden yhteiskunnan ja elämän välähdyksiä. Seisomme jättiläisten harteilla.

Ääniin liittyvät muistot ja musiikki ovat voimallista sorttia. Kappaleet, joita olen kuunnellut itse lapsena, välittävät mielen välähdyksiä kuunnellessani niitä nyt uudelleen omien lasteni kanssa. Soutuveneen airojen ja hankaimien äänestä mieleeni tulvivat synnyinkotini viereisellä järvellä koetut hetket. Koiran pannan kilahdukset ovat seuranneet mukanani monien tassujen kanssa maanteiltä kaupunkiin. Luonto ympärillä heijastaa akustiikkaa kahdeksalla eri vuodenajalla.

Mutta ehkä voimakkaimmin kaikista aistinmuistoista toimivat haju ja maku. Olen maistanut tuoreessa ohraleivässä lapsuuteni lauantaipäivinä leivotun ohrarieskan. Makean kampanisun maku palauttaa mieleeni lapsuusvuosien lisäksi myöhempiä, nuoruusvuosien makumuistoja Ruotsin tunturivesien talvisilta pilkkireissuilta.

Olen havainnut lapsuuteni karjakeittiön kostean ummehtuneen tuoksun täysin toisaalla, vanhan hotellin porraskäytävässä. Pienkoneiden pakokaasun hajusta mieleeni on joskus palautunut lapsuudessa keväthangilla koetut moottorikelkka-ajelut tai muistoja traktorilla vedetystä perunannostokoneesta alkusyksyn aikaan.

*

En ehkä lopulta löytänytkään tutunomaisia polkuja tai maisemia vanhoilta kotiseuduiltani siinä mittakaavassa kuin oletin. Metsän kasvu muokkaa maisemaa, myrskytuhot ja metsätalous muovaavat seutuja. Nuoruusvuosina istuttamani taimikot ovat kasvaneet, kertoen sanomaansa ajan kulusta. Ihmisten toiminta muovaa ja on muovannut ympäristöä yhdessä luonnonvoimien kanssa maalla, suolla ja vesistöissä.

Juurten läsnäolo ilmenee monella muullakin tavalla, kuin tavaroiden tai ympäristöjen välittäminä aikakapseleina. Ehkä juurissa tärkeintä onkin niiden oma merkityksellisyys itsellemme.

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Juuret

Työnhakijan kevättä

Alakuun saaga - osa 43