Alakuu

Olen ajanut iltapäivällä mäntyisten harjujen ympäröimälle suuremmalle järvelle. Järven pohjahiekan seassa lymyilee useita hiekkaa jauhavia lähteitä. Järven vesi on kirkasta, eikä se lämpene muiden kokoistensa vesistöjen tavoin kovillakaan helteillä yli kahdenkymmenen asteen. Jalokala saattaa syödä valoisassa kesässä keskellä yötäkin. Myös järvellä, eikä pelkästään virtavesissä joita nuorempana kolusin yökalassa. Lisäksi kaipaan soutamisen tuomaa levollisuutta ja lapsuuden kesien ahvenenpyyntimuistoja kotijärvellä. Samankaltaista tunnelmaa. Parasta loma-ajan palautumista. Sitä tässä ollaan testaamassa. Mutta vaikka saalis jäisikin vähiin, yksistään tunnelman vuoksi kannattaa uhrata yhdet yöunet tai kääntää välillä vuorokausirytmi päinvastaiseksi. Oma tunnelmansa oli myös torkahdella auringon lämmittämällä rantahiekalla ja odotella iltaa. Vailla kiirettä, käsissä aikaa. Huomenna olisin jo iltapäivästä suuntaamassa toisaalle. Mutta se olisi huomenna... Nyt uitetaan uutta kokemusta. ...

  Juuri kun alkoi vähän väsyttää emäntä tuli niitylle. Hänellä oli korissa kahvia ja tuoretta pullaa. Kaikki istuivat heinä- seipäitten varjossa ja joivat kahvia. Ja Mikkokin sai eikä kahvi ollut koskaan maistunut niin hyvältä. - Vaari, 1980

Keskikesällä kasvien kasvukausi on täydessä vauhdissa. Perunat on kertaalleen mullattu ja varret ovat kasvaneet penkin päällä jo vaaksan verran. Kuusiaidassa on jälleen pitkät vuosikasvut taimien kasvun jo päästyä vauhtiin ruohikon yläpuolella. Talvella jänisten kurittamat lehtipuut ja pensaat kasvattavat lukuisia uusia haaroja, pisimpien puiden latvuksen päästessä jo karkuun hangen pinnallakin juoksevien jänisten syömäkorkeutta. Omenapuu kasvatti sinnikkäästi tyveltä muutamia uusia haaroja, mutta sen täydestä elpymisestä ei vielä ole varmuutta. Kesät vaikuttavat aikaistuneen. Mäkäräisten ilmaantuminen juhannusviikoksi alkaa olla jo enemmän sääntö kuin poikkeus myös Lapissa. Kevyt tuulenvire onkin tervetullut ulkona pihatöitä tehdessä tai koiraa lenkkeilyttäessä. Pihlajan kukinta on ohi jo juhannuksena. Monien muidenkin kasvien kukinta alkaa olla jo ohi. Lyhenevällä päivällä linnunlaulu hiljenee kevään täydestä konsertista. Jotain ääniä kuitenkin kuuluu; västäräkin viserrys hyönteisi...

Koivujen urvat tuntureilla paisuvat jo etelän tuulessa. Elämä vavahtaa ja kaikki talven nukkuneet heräävät – alkavat edetä. Toiset maasta nousten, maata ryömien, toiset kuloina kahisevia korsia kiiveten – ja taas toiset siivillensä kohoten. Kevät on ylösnousemusta ja aamua. Mutta kun koivujen urvat aukeavat suvituulessa ja kun taivas on lämmin, kirkas ja korkealla, päättyy kevät. Alkaa suurtuntureitten kesä. - Tunturi uhkaa, 1938 Mikä ihmeen salaperäinen vaikutus on tällä Lapin luonnolla? Sitä minun on vaikea itselleni selittää. Tunnen vain sen, että me etelän ihmisetkin vaellamme toisenlaisina napapiirin pohjoispuolella. Meissä on itse kussakin enemmän tai vähemmän Pokka-Heikkiä. On kuin tässä valtavassa luonnossa uinuisi elämän salaperäinen alkuvoima, joka saa meidät sivistyksen muokkaamatkin vaistomaisesti taipumaan puoleensa. Mutta samalla kuitenkin tunnemme itsemme niin avuttomiksi sen arvoitusten edessä. - Tunturikertomuksia, 1921 Aika on lahjoista arvokkain. Siksi r...