Alakuu

Moja på tvoja. ”Minä sinuna”. Russenorsk oli Pohjoisen jäämeren rannoilla, Arktisella alueella käytetty pidginkieli (sekakieli). Russenorskia käytettiin esimerkiksi vaihdantataloudessa kielimuurien törmäyskohdissa mm. Norjan Vesisaaressa. Yhteinen ymmärrettävä kieli oli tarpeellinen yleisillä kauppapaikoilla ja satamissa. Siinä on yhdistettyjä piirteitä (tai oikeastaan sanoja) pääasiassa Venäjän ja Norjan kielistä. Ensimmäinen taltioitu maininta kielestä löytyy vuodelta 1785. Russenorsk eli ja kehittyi ympäristön mukana. Sitä ovat venäläisten ja norjalaisten lisäksi mahdollisesti käyttäneet alueella asioineet saamelaiset, suomalaiset ja saksalaiset. Russenorsk hiipui käytöstä pohjoisen alueelta ensimmäisen maailmansodan aikoihin. (Turbolangs, 2024) Monilla venäläisillä tosin ei ole nyt pitkään aikaan tarvetta ymmärtää tai tulla ymmärretyksi eri pohjoismaisilla kielillä. Arktisen neuvoston puheenjohtajuusvuoro evättiin Venäjältä oikeutetusti Ukrainan hyökkäyssodan takia. Neuvoston s...

 Eri sukupolvien välinen ja tuttavien ylisukupolvinen ystävyys voi tuoda iloa ja erilaisia näkökulmia meidän jokaisen ihmisen elämään. Sekä isoilla että pienemmilläkin paikkakunnilla voi olla aktiivisia sukupolvien kohtaamispaikkoja kuten kyläyhteisöjä ja kyläseuroja, osakaskuntia ja jakokuntia, metsästysseuroja ja kansalaisopiston kurssien kokoamia ryhmiä. Oma lukunsa ovat myös asuinpaikan ja työn sekä koulun yhdistämien saman asuinalueen ihmisten ja perheiden keskinäinen ystäväverkosto. Muistan esimerkiksi ala-asteella vanhempieni lahjoittaneen siemenperunoita ystäväperheellemme, kun heidän perunamaassaan sattui huono sato. Mansikan rönsyjen ja erilaisten pistokkaiden lahjoittaminen oli tuolloin myös yleistä. Puhuimme viime viikonloppuna puhelimessa vanhempieni pitkäaikaisen tuttavan kanssa säistä ja maailmanmenosta. Mieleeni jäi ystävän toteamus, että tämä talvi on ollut hänen muistinsa mukaan aivan kuin 60- tai 70-luvun talvet. Pitkiä pakkasjaksoja ja välillä tuulen pääilmans...

 ☕ Kahvi saapui Suomeen 1720-luvulla. Sitä ennen kansan suussa maistui esimerkiksi mahla, olut ja sima, pakurikäävästä ja luonnonyrteistä valmistettu tee sekä verivelli. Sota-aikana kekseliäs kansa teki vastikkeita korvikkeen lisäksi rukiista, ohrasta ja voikukasta. Kahvilajikkeita ovat vaativampi coffea arabica sekä heikompilaatuinen mutta kestävämpi coffea robusta (coffea canephora) . Arabimaissa kahvi saatetaan maustaa erilaisilla mausteseoksilla, joissa on mm. anista, kanelia, muskottikukkaa, mustapippuria ja ruusun terälehtiä. Suomessa vanhat ihmiset tapasivat maustaa kahvinsa suolalla. Sokeri ja kerma ovat yleistyneet kahvin kanssa vasta myöhemmin. Vanha kolttanainen oli mieltynyt hänelle tarjottuun hammastahnaan kahvin mausteena! Kahvin laatu kärsii valosta, hapesta ja ilmankosteudesta. Paahdetussa kahvissa on jopa yli tuhat erilaista haihtuvaa happoa. Suodatinkahvista keittimellä keitettyyn kahviin verrattuna pannukahvi nostaa veren kolesterolipitoisuutta papujen sisäl...