Alakuun saaga - osa 43

 - Olethan sinä huomannut, että viralliset kokoontumisemme ovat lyhentyneet?

- Hirtettyjen Jumala keskittynee vain suuriin asioihin. Ei kartuta viisauttaan pienistä puroista tai salaisista lähteistä.
- Totta. Ja luultavasti Keihäsjumala pitää muita keskusteluja suurten salien ulkopuolella.
- Varjotapaamisia.

- Siltä vaikuttaa, veljeni.

Freya ja Freyr ovat sopineet keskenään eräistä koodisanoista. Aina, kun Freya kutsuu Freyriä veljekseen, hän kehottaa häntä olemaan tarkka sanojensa asettelussa. Aasojen valtalinnakkeessa ja sen liepeillä seinilläkin ei voi vaan on taatusti korvat.

- Riimuun liittyvistä asioista aasat eivät ole kertoneet suuressa salissa juuri mitään, sen Kantajasta kylläkin. Riimun suhteen olemme olleet lähinnä Kvasirin rivien välistä tihkuvien tietojen varassa. Se on ihmetyttänyt minua, vaikka tiedän Silmänhäpäisijän pitävän sitä silmällä, Freyr jatkaa tyytymättömänä.

- Nyt on ilmassa haju uudesta riimusta, jokin kauan piilotellut on riisuttu, Freya lausuu.

Freyr nyökkää.

- Niin Tukkoinen Nokka sanoi ensimmäisessä riimua käsittelevässä kokoontumisessa.
- Ja kaikista Vanaheimin asioista pitäisi kertoa sinulle, veljeni. Vanaheimin valtakunnan johtajalle.

- Totta. Kuten myös sinulle, Vanaheimin valtakunnan valtiattarelle.

Freyr kääntää katseensa ulos kartanon ikkunasta ja katselee kauempana näkyvää massiivista linnaketta kohti.

- Minua ei ensisijaisesti kiinnosta edes se, mitä suunnitelmia Hirtettyjen Jumala punoo ilmestyneelle riimulle tai kuolevaiselle. Ei ainakaan tässä vaiheessa. Tahtoisin vain tietää, mitä vaikutuksia riimun läsnäololla on kotimaailmassamme. Ehkä riimun toiminta vilkastuu ja alkaa itsessään turmelemaan Vanaheimia? Sotkevatko Keihäsjumalan riimua koskevat toimet Vanaheimin asioita juuri nyt? Asioihin sekaantumisen takia?

- Freyr, veljeni. Rauhoitu ja kuuntele.

Freyr kääntää katseensa takaisin sisareensa. Freya hymyilee rauhoittavasti veljelleen.

- Olen saanut Hirtettyjen Jumalan vakuutettua siitä, että hän ei kuule sanomisiani vaanien taian takia. Se on osittain totta: avioliiton jumalattarena voin loitsia, että puolisot ja uskotut kuulevat toistensa sanomiset vain suoraan toisiltaan. Se luo arvoa suhteen avoimuudelle ja kommunikoinnille. Vahva loitsu sulkee sisäänsä myös aasojen Korkeimman.

- Tiedän. On hyvä, että olet aasojen uskottu. Olet ollut siitä asti, kun myönnyit opettamaan Silmänhäpäisijälle jonkin verran seidðriä. Olet vahvistanut vaanien ja aasojen liittolaisuutta rauhanehtoja vahvemmilla siteillä. Taidat olla ainoa, joka voi puhua suunsa puhtaaksi täällä tarvitsematta välittää siitä, mitä painoa ’Korkein’ asettaa selkänsä takana lausumillesi sanoille.

Freya hymyilee viattoman näköisenä.
- Nyt saat kuulla jotain vielä parempaa. Veljeni, Freya sanoo vakavoituen ja katsoo painokkaasti Freyriä silmiin.

- Olen saanut käännettyä aasoista Alhaisimman toistuvat kuunteluyritykset Häntä itseään vastaan. Seidðriä harjoittamalla pystyn syvässä keskittyneisyyden tilassa kuulemaan, mistä Hirtettyjen Jumala keskustelee muiden kanssa. Kaikki vehkeilyt. Kuulen ja aistin Keihäsjumalan turhautumisen.

Freya katselee tuimasti veljeään silmiin. Freyr pysyttelee tyynenä, mutta hänen silmänsä elävät kiihtyneesti.
- Rikotteko suhteemme lupauksia? Freyr kysyy asetellen sanansa monitulkinnaisiksi siltä varalta, että jossain kauempana katse tai korva on kohdistettuna heihin.
- Alhaisin on rikkonut liittoihin kätkeytyvää magiaa itse jo paljon aiemmin. Viettelijä on kieron luonteensa mukaisesti käynyt muuallakin kuin puolisonsa aviovuoteessa. Vehkeillyt ja juonitellut liittolaisiaan vastaan. Minua ja meitä vastaan, jumalten rauhaa vastaan. Keihäsjumala on toimillaan vahingoittanut kansaamme. Alhaisin pitää meitä panttivankeina, kansamme entisiä hallitsijoita.

- Totta kai. Puhumme Oðinnista.

Freyr irvistää kuin olisi maistellut happamia pihlajanmarjoja.

Freya ottaa veljeään kädestä ja katselee hänen silmiinsä. Freyr hillitsee itsensä, ja Freya näkee kuinka hänen veljensä sinetöi kuulemansa tiedon itselleen myöhemmin pohdittavaksi. Kaikki sen suomat mahdollisuudet. Nyt Freya uskaltautuu hymyilemään varovasti veljelleen.
- Kerron tämän sinulle vasta nyt, koska olen korvieni takia suuressa vaarassa. Jos minulle tapahtuu jotain… Tiedät, kenen syy todennäköisimmin on.
- Liittolaisemme, Freyr sanoo halveksien. Häntä huvittaa ajatus, että Oðinn kuulisi hänen käyttämiensä kutsumanimien sävyn. Freyrkin on Asgardissa jumalten rauhan panttina, joten pienet pisteliäät kommentit aasoista Korkeimman täytyy vain ottaa tyynesti vastaan.
- Olen vaarassa, varsinkin jos Hirtettyjen Jumala saa tietää että olen kuullut keskusteluja salaa. Mutta nyt toistaiseksi se voi auttaa meitä toimimaan täällä, etäällä Vanaheimissa.

Freyr nyökkää. Nyt on aika astua takaisin näyttämölle. Uskotella heidän, aasalinnakkeessa olevien vaanien, olevan tietämättömiä monista tietämistään asioista.
- Hän pitää siis varjotapaamisiaan. Tiedätkö mitään uutta riimusta, siskoni?
- Aasat pohtivat, mitä tehdä riimun ja kuolevaisen suhteen. Tiedän sen, että aasojen vakooja sai aiemmin näpeilleen. Hermoðrin tiedustelu epäonnistui, riimu on edelleen suojassa. Hänen Vanaheimiin lähettämänsä hiiri loitsittiin, ja se palautti puremansa isännälleen. Ehkä… luultavasti riimu suojelee jotenkin kantajaansa. Tätä aasat eivät ole virallisesti kertoneet, Freya sanoo synkkänä.

Myös Freyr synkkenee. Myrskytuulen puhuri puhaltaa huoneen läpi.

- Siitä sanansaattaja…

- Siitä Hermoðr sai sen hiirenpureman sormeensa, Freya keskeyttää veljensä.
Freya laskee totisena kätensä veljensä kädelle.
- Alhainen on rikkonut lupauksensa. Varjotapaamisissa käsitellään suoraan Vanahemin asioita. Mutta… nyt on parasta teeskennellä, kuin emme haistaisi Tukkoisen Nokan petoksestaan mitään. Silmänhäpäisijä keskittyy pitämään sinut tiedolta pimennossa, veljeni. Minua Hirtettyjen Jumala ei osaa epäillä, vaikka ei luotakaan minuun yhtään sinua enempää. Olenhan nainen.

Freyrin silmissä pilkahtaa juonikkaasti.

- Voimme siis vain odottaa.

Freya nyökkää kevyesti. Hyvin näytelty taas, rakas veljeni.
- Ehkä sentään voisit hymyillä omahyväisesti ja tietäväisen näköisenä aasoille aina kohdatessanne. Sinua on totuttu pitämään hillittynä ja käräjäsalissa miltei eleettömänä. Uusi käänne saisi tilanteen vaikuttamaan siltä, että sinulla on tietolähde tai suorastaan vakooja varjotapaamisissa. Se saa aasat ärsyyntymään ja pysymään varuillaan. Kylvämään epäilystä ja eripuraa keskuuteensa. Se tuo työrauhaa minulle, sisarellesi.

Freyr hymyilee sisarelleen.

- Hyvä neuvo, sisareni. Ja mieluinen toteuttaa. Minusta on aina yhtä mukavaa hiillostaa aasoja.

Freya iskee silmää veljelleen.

- Minua Keihäsjumala osaa viimeisenä epäillä. Silmänhäpäisijä on unohtanut, kuinka paljon oppi aikoinaan vaanien taikaa meiltä – ja minulta.

Kaksi vaania alkavat tehdä poislähtöä Asgardin linnakkeen vierashuoneesta. He palaisivat omin kartanoihinsa odottamaan seuraavaa hyvää syytä asioida Asgardin aasojen keskuudessa ja linnakkeessa.

- Se riimu… Freya sanoo vielä selin veljeensä.

Freyr jää kuuntelemaan vaitonaisena.

- Kvasir on esittänyt ajatuksen, että ilmestynyt riimu voisikin olla alkuperältään hyvin vanha. Ensimmäisen maailman sisällä on olemassa neitseellistä vettä, joka ei ole ehkä vielä koskaan aiemmin ollut pinnalla. Vanhimpia nesteitä, joita ensimmäisen maailman asukkaat eivät ole aiemmin kohdanneet. Kvasir puhui Keihäsjumalan kanssa, miten vedessä olevan ’vedyn’ isotooppikoostumus voi poiketa maapallon veden normaalista koostumuksesta. Kvasir puhui myös vulkanismista, jostakin syvimmistä osista purkautuneista vulkaanisista materiaaleista, mineraalien hydroksyyleista ja hydroksyyliryhmistä, maapallon uumenien vedestä.

Freya kääntyy ja tulkitsee veljensä ilmeitä. Sitten hän jatkaa.

- Mutta miten se voi liittyä riimuun? Ymmärsin, että myös vanhaa vettä voi vapautua räjähdysmäisesti maan pinnalle. Maapallon syvimmistä osista purkautunutta vulkaanista materiaalia.

Freya kävelee vierashuoneen ovelle ja avaa sen. Vaanijumalatar katselee käytävää molempiin suuntiin ennen kuin sulkee taas oven.

- Niiden mukana pinnalle voi päätyä myös ensimmäisen maailman vanhimpia riimuja.

Freyr nyökkää. Hänen silmänsä elävät kiihtyneesti.