Kämppä
Vuonna 1916 Samuli Paulaharju kulki jalkapatikassa tutkimassa Pohjanmaan ja Kainuun korpia sekä raatauttamassa niiden asukkaita. Juttujen kerääjä sai kohdata karhunpyytäjiä, kalastajia, tervahaudan polttajia, savupirttejä asukkeineen sekä monen sortin tietäjiä matkallaan. Käpälälautoja, talaksia, loukkuja ja satimia, uuttuja, rysiä, suopeltoja, niittysaunoja, maakuoppia. Tie, keino, väylä, joki, puro, luoma, latu – kaikki tiesivät mahdollisuutta päästä korpikansan ja sen tietouden lähteille, sen alkuperäisyyteen. Mitä näille seuduille on tapahtunut automobiilin, kannettavien matkapuhelimien ja kiireen jälkeen? Nuorisotyöttömyys on ollut jo pidemmän aikaa laskussa. Tilastojen valossa muuttoliike on kohdistunut kuitenkin maakuntien kasvukeskuksiin sekä kaupunkeihin päin. Tämänkin kunnan väestön määrä on vähentynyt tasaisesti jo vuosikymmeniä. Yksi heistä olen minäkin, lähtijöistä. Luonto täällä oli – ja on – se vetovoimatekijä. Muistan minäkin sen, kun oli mahdollisuus pyörähtää lä...