Tekstit

Alakuun saaga - Osa 46: Kvasirin meditaatio

Kuva
Kvasirin meditaatio Kvasir kävelee pitkin Asgardin villin osan halki johdattelevaa pientä polkua. Pari kertaa hänen täytyy etsiskellä johtolankoja kasvillisuuden sekaan katoavan polun jatkumisen suunnasta. Polku on hieman erilainen joka kerta. Mutta ne harvat Asgardin asukkaat, joilla on tahtoa, kärsivällisyyttä ja tieto polun määränpäästä, löytävät kyllä aina ennemmin tai myöhemmin perille uskottuun paikkaan. Kvasir arvostaa vaelluksen suomaa ajatteluhetkeä. Hän miettii viimeaikaisia otaksumiaan ja päivänpolttavia asioita, eikä vähiten lähtiessään näkemäänsä kaksintaistelua sivujuonteineen. Koko aamulla nähty tapahtuma tuntuu askelmerkeiltä jollekin suuremmalle juonelle, joka odottaa paljastumistaan vielä pimennossa. Ja se salaperäinen, Kvasirin tasoisilla voimallisilla loitsuilla itsensä verhonnut hahmo kaksintaistelun aikaan Normandian aukion sivukujalla? Meneillään oli ehkä uuden operaation tiedusteluvaihe. Mikä olisi hämärän juonen varustautumisen ja aseisiin tarttumisen seuraav...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Muuan kesäyö

Kuva
Olen ajanut iltapäivällä mäntyisten harjujen ympäröimälle suuremmalle järvelle. Järven pohjahiekan seassa lymyilee useita hiekkaa jauhavia lähteitä. Järven vesi on kirkasta, eikä se lämpene muiden kokoistensa vesistöjen tavoin kovillakaan helteillä yli kahdenkymmenen asteen. Jalokala saattaa syödä valoisassa kesässä keskellä yötäkin. Myös järvellä, eikä pelkästään virtavesissä joita nuorempana kolusin yökalassa. Lisäksi kaipaan soutamisen tuomaa levollisuutta ja lapsuuden kesien ahvenenpyyntimuistoja kotijärvellä. Samankaltaista tunnelmaa. Parasta loma-ajan palautumista. Sitä tässä ollaan testaamassa. Mutta vaikka saalis jäisikin vähiin, yksistään tunnelman vuoksi kannattaa uhrata yhdet yöunet tai kääntää välillä vuorokausirytmi päinvastaiseksi. Oma tunnelmansa oli myös torkahdella auringon lämmittämällä rantahiekalla ja odotella iltaa. Vailla kiirettä, käsissä aikaa. Huomenna olisin jo iltapäivästä suuntaamassa toisaalle. Mutta se olisi huomenna... Nyt uitetaan uutta kokemusta. ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Joki

Kuva
Napsautan vedenkeittimen päälle. Lastenhuoneesta kuuluu vielä viimeisiä päivän loruja. Kuuntelen tarkkaavaisena, tuleeko pienten askelten töminä ovelle. Miten keitin voikin ääntää noin kovaa, sitä ei tule ajatelleeksi koskaan päivällä. Keittimen sammuttua tulee hiljaista, niin keittiössä kuin lastenhuoneessakin. Avaan aiemmin keväällä bonganneeni uutisen ja tavaan sitä pieneltä näytöltä. - Rasvaevällisten lohien ja taimenten pyynti kielletään… Kielto jatkuu vuoteen… Pohdiskelen jo aiemmin päivällä mielessäni pyöriskellyttä asiaa. Tunnen oloni jollain tavalla hyväntuuliseksi. * Ensimmäinen kohtaamiseni "kummikosken" kanssa sijoittuu kauas ajassa taaksepäin, nuoruuden poikavuosiin. Sinä ensikohtaamisemme kesänä osallistuin asutusalueemme kyläseuran ja kalastuskunnan yhteisiin kesätalkoisiin. Talkootapahtumassa kunnostettiin kalastuskunnan hallinnoiman vesistön rannalla sijaitsevat kota, halkoliiteri ja ulkohuussi. Olin osallistunut jo aiemmin kyläseuran tienvarsie...
Lähetä kommentti
Lue lisää