Pienten puolesta

 Isä ja lapsi kävelevät aamulla päiväkodin pihaan.

- Isä, katso! Lippu!

- Niin on. Tänään on liputuspäivä.

- Miksi?

- Tänään juhlitaan lapsen oikeuksien päivää.

- Mitä lapsia?

- Noo... muistatko eilen illalla pikku kakkosessa, kun puhuttiin mitä kaikilla lapsilla pitäisi olla maailmassa? Ruokaa joka päivä. Lämpimät vaatteet ja hyvä koti. Sellaisia asioita että kaikilla olisi turvallista.

- Joo.

- Ne ovat hyviä ja tärkeitä asioita. Tänään juhlitaan niitä.

Molemmat katsovat lippua hetken.

- Kaikilla maailman lapsilla pitäisi olla asiat hyvin. Ja olisi hyvä, että aikuiset huolehtisivat niistä. 

Isä miettii itsekseen hetken verran äänettömänä. Mielessä pyörivät eilen iltapäivällä ennen pikku kakkosta katsotut uutiset. Lapsi lähtee kirmaamaan päiväkodin pihassa olevia kiipeilytelineitä kohti.

Isä katselee lapsen perään ja miettii. Yöllä on satanut lunta.  Kotona pitäisi oikeastaan tehdä lumitöitä... mutta on mukavaa katsella pienten talvikenkien jättämiä jälkiä lumella. Eikä sääennuste ole luvannut lisää lunta muutamaan päivään. Antaa lumen olla pihalla ja riemastuttaa lapsia. Helpompaahan kolaaminen on tallaantuneelta kovemmalta pohjalta seuraavien lumisateiden jälkeen. Eikä tule hiekkaa eteiseen.

Päiväkodin sisällä hoitajat ovat kiinnittäneet lapsen oikeuksien teemaviikon julisteita seinälle.

*

Lapsella on oikeus:

- olla oma itsensä ja samanarvoinen kuin muut

- sanoa mielipiteensä ja vaikuttaa

- tietää ja saada tietoa

- elää ja kasvaa omaan tahtiin

- huolenpitoon ja hoitoon

- oppimiseen ja koulunkäyntiin

- leikkiin, vapaa-aikaan ja lepoon

- elää turvassa

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ruisleipä

Kuva
Täysjyväruis (jauho, rouhe, mallas), vesi, vehnäjauho, vehnägluteeni, jodioitu suola ja hiiva. Ruisjauhoja. Hapanleivänjuurta. Vettä. Hiivaa. Suolaa. Tai jotain niiden väliltä. Ruisleipä. Lapsuuden kodin pihapiirissä oli viriteltynä rengaskeinu, vanha sisäkumiton farmariauton kesärengas. Keinun vieressä oli pieni leikkimökki ja hiekkalaatikko. Kaikki raamit mitä pienten lasten temmellyskentälle tarvitaan. Äiti teki välillä koville keinujille ruisleivät välipalaksi. "Pelkkää" leipää ja levitettä, mutta se on edelleen yksi parhaista makumuistoistani elämän ajalta. Näihin päiviin saakka säilynyt. Raitis ilma ja mielekäs puuha sekä leikkiessä syntynyt nälkä ovat hyvät mausteet yksinkertaisen aterian täydellisyyteen. Välillä elämän aikana on ollut myös kulinaristisia kokeiluja ruisleipien maassa. Meriläisen leipomon makeasta ruisleivästä saattoi kadota aimo osa tuoreeltaan suuhun alta aikayksikön, kun niitä ostettiin torilta ja siivutettiin koko leipä pakastamista varten....
Lue lisää

Työnhakijan kevät

Kuva
Kiitoksia vielä hakemuksestasi tehtävään. Hakemusten käsittely on vienyt meiltä tällä kertaa hieman odotettua enemmän aikaa. Hakemuksesi on edelleen aktiivinen. Olemme sinuun yhteydessä mahdollisimman pian rekrytointiprosessin edetessä. Olemme vastaanottaneet hakemuksesi ja rekrytointitiimimme on tutustunut siihen huolellisesti. Valitettavasti tällä hetkellä meillä ei ole avoinna sellaista työtehtävää, joka vastaisi avoimessa hakemuksessasi esittämiäsi toiveita ja osaamista. Pidämme kuitenkin hakemuksesi tallessa ja otamme sinuun yhteyttä, jos sopiva tilaisuus avautuu tulevaisuudessa. Saimme useita hyviä hakemuksia, ja valinta oli haastava. Vaikka emme valinneet sinua tehtävään arvostamme suuresti kiinnostustasi. Hakemuksia tuli noin 80 useista eri yliopistoista. Haastattelimme tehtävään neljä hakijaa. Hakijoiden taso oli hyvin korkea. Kiitos hakemuksestasi! Ohjelma on iloksemme herättänyt paljon kiinnostusta ja saimme hakuun 499 hakemusta. Saimme tehtävään 39 hakemusta, joiden...
Lue lisää

Tähtöset

Kuva
Me ajoimme korireessämme. Isä istui kuskipukilla ja ajoi. Hänellä oli jalassaan suuret olkikengät, ettei häntä olisi palellut. Meidän rekemme ajoi ensimmäisenä, meidän takanamme tuli Alatalon reki ja viimeisenä Ylätalon. Voi, miten kauniisti kulkuset kilisivät. Me olimme niin iloisia, että me lauloimme, mutta äiti sanoi, että meidän piti lopettaa, sillä laulaessamme saimme liikaa kylmää ilmaa keuhkoihimme! Mutta me huutelimme aina asioita Ollille, joka ajoi meidän jäljessämme tulevassa reessä, ja hän huusi edelleen Riitalle ja Annalle. * Me lähdimme kotiin vasta myöhään seuraavan päivän iltapuolella. Ja ennen kuin tulimme Melukylään, oli jo ehtinyt tulla aivan pimeä. Kotimatkalla me emme huudelleet mitään, sillä olimme niin väsyneitä. Minä makasin reessä takakenossa ja katselin tähtiä. Niitä oli niin monta, monta, ja ne olivat niin kaukana. Ja silloin minä kömmin vielä syvemmälle nahkavällyihin ja lauloin itsekseni hiljaa: >>Tähtöset loistaa, tietäni valaisevat. Tähtö...
Lue lisää