Kahvi

 ☕

Kahvi saapui Suomeen 1720-luvulla. Sitä ennen kansan suussa maistui esimerkiksi mahla, olut ja sima, pakurikäävästä ja luonnonyrteistä valmistettu tee sekä verivelli. Sota-aikana kekseliäs kansa teki vastikkeita korvikkeen lisäksi rukiista, ohrasta ja voikukasta.

Kahvilajikkeita ovat vaativampi coffea arabica sekä heikompilaatuinen mutta kestävämpi coffea robusta (coffea canephora). Arabimaissa kahvi saatetaan maustaa erilaisilla mausteseoksilla, joissa on mm. anista, kanelia, muskottikukkaa, mustapippuria ja ruusun terälehtiä. Suomessa vanhat ihmiset tapasivat maustaa kahvinsa suolalla. Sokeri ja kerma ovat yleistyneet kahvin kanssa vasta myöhemmin. Vanha kolttanainen oli mieltynyt hänelle tarjottuun hammastahnaan kahvin mausteena!

Kahvin laatu kärsii valosta, hapesta ja ilmankosteudesta. Paahdetussa kahvissa on jopa yli tuhat erilaista haihtuvaa happoa. Suodatinkahvista keittimellä keitettyyn kahviin verrattuna pannukahvi nostaa veren kolesterolipitoisuutta papujen sisältämän rasva-aineen jäädessä kahvin joukkoon. Monelle ulkoilmaihmiselle pannukahvi on tauon kohokohta. Kahvin sisältämä kofeiini virkistää. Kahvilla ei ole elimistöä kuivattavaa vaikutusta, vaikka uskomus elääkin sitkeästi. Kuten teetäkään, kahvia ei saa keittää kiehuvassa vedessä!

Kahvi on tullut Suomeen jäädäkseen. Me kahvittelevat lurjukset käytämme eniten kahvia maailmassa väkiluvun suhteen! Kuvitteellinen keskiverto suomalainen juo joka vuosi kahvia noin 9 kg eli 18 kahvipakkaa (2022). Muut pohjoismaat ovat kahvinjuojina tilastoissa heti Suomen perässä. Kahvi on ollut keskuudessamme jo kauan; sille on lausuttu ylistysrunoja, siitä on laadittu tarinoita ja sananlaskuja. Kahvinporoista on ennustettu ja pannun pohjallisella on ounasteltu juojalle poikalapsia.

Kahvin kulutustottumukset muuttuvat hitaasti. On ennustettu, että maailmanlaajuisesti kahvin kulutus voi tuplaantua vuoteen 2050 mennessä. Kahvin korkean vesijalanjäljen lisäksi ilmastonmuutos sekä kahvin viljelyalan haasteet heittävät pitkän varjon kestävän kahvin tuotannon ylle. Kahvi aiheuttaa myös melkoisen määrän ruokahävikkiä kotitalouksissa. Suomalainen heittää vuosittain keskimäärin 2,5 litraa valmista kahvijuomaa viemäriin (huoltoasemahinnoilla tämä vastaa vähintään 30 € menetystä).

Vielä toistaiseksi nautimme aamukahvimme tai kärvistelemme hetkittäin monelle tutusta kofeiinikoukusta johtuvasta pääkivusta. On kuitenkin selvää, että kulutustottumuksemme kahvin suhteen täytyy muuttua tulevaisuudessa. Olisiko jostakin kahville seuraaja kaamoksen ja yöttömän yön kansalle?

  ☕

Lähteitä:

Elintarviketeollisuusliitto ry – Kahvi -oppimateriaali kouluille

kahvi.fi

Luonnonvarakeskus LUKE, kahvihävikin tutkimus

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Loppu ja Alku

  Vidar ja Vali kokoavat aasoja ja vaaneja sekä suuria kohtalon hirviöitä esittäviä nappuloita Ragnarökin jälkeisestä hävityksestä, Vígríðrn kentältä. Magni ja Modi etsiskelevät muita yhdeksän maailman hahmoja. Jotunheimin suuria jättejä kuvaavia patsaita, pienen pieniä kääpiöitä hiekanmurujen seasta sekä tummia ja valoisia haltioita kuvaavia veistoksia. Metsänneitoja, haltijoita, sarvekkaita hahmoja. Höðr ohjaa heidän etsintäänsä. Hän ei näe lähelle ollenkaan, mutta kauas muitakin paremmin. Hän kuuntelee muiden etsiessä veistoksia kentältä ja ohjailee tarvittaessa muita.   Hei, Modi, katsohan vasemman jalkasi kantapään alle. Et kääpiötä kynsiluolassaan saa unohtaa. Magni, tartu kiinni usvanhahtuvaan joka oikean olkapääsi takana liihottaa ja lentäviä kuvajaa. Vidar, älä unohda pientä sudenpoikaa mikä kävellessäsi kiinni on tarttunut jalkaterääsi. Vali, älä kompastu edessäsi maailmankäärmeeseen ja poimi myös solmu joka käärmeen aikaan saattaa.   Baldr poimii
Lue lisää

Sevähankien aikaa

Kuva
Vielä lunta riittää. Pidempi lauha jakso teki maaliskuussa kovemman kannen lumen pintaan, minkä päällä kesti paikoitellen aikamiehenkin kävellä paljoakaan uppoamatta. Nyt tuiskut ja lumisateet ovat tehneet lumipatjan pinnasta taas pehmeän ja hankalammin kuljettavan. Silti lumessa on kovempi kerros alla. Haasteellinen keli umpisella niin moottorikelkoille kuin monille luonnon eläimillekin. Poronhoitoalueen sääolosuhteet ovat olleet tarkkailun alla kuluvana talvena. Maalinnuilla on toivottavasti ollut kieppien tekoon riittävästi pehmeää lunta. Jänikset ovat juosseet lumen pinnan ristiin rastiin omia polkujaan. Pihapiirin jokainen verkotettukin lehtipuu ja tuija on käyty katsomassa ja nakerrettu verkon yli tai silmien raoista pilkistävät oksat. Omenapuu osoittautui taas jänisten ”suosikiksi”: yksi uskalikko jänis oli käynyt kalttaamassa lumihangen yläpuolisen rungon paljaaksi verkon välistä kuin katiskasta ikään. Nälkä on kova ohjaaja luonnoneläintenkin talvessa. Hyvin jänikset näyttävä
Lue lisää

Alakuun saaga - osa 8

Kuva
Pimeässä luolassa vuorokauden rytmiä eivät sanele auringonsäteet, vaan kaksi vastakkaisilla seinillä palavaa tulta. Eilen luolaan saapuessani tulisijoissa paloivat roihuavat liekit. Yöllä kesken unien herätessäni tulisijoissa näkyi ainoastaan heikosti hehkuva hiillos. Nyt useamman tunnin unien jälkeen molemmissa tulisijoissa palavat eilistä pienemmät, mutta tilan hyvin valaisevat kirkkaat liekit. Aamulla aloitan tarinani alusta. Olen saanut kääpiöltä ilmeisesti jonkinlaisen luottamuksen osakseni, kun “pää oli vielä aamulla hartioiden kannateltavana”. Vaikka tuskin Kuukivi paljon on viime yönä nukkunut. Opin tuntemaan, että kääpiön puhe on hauskan töksähtelevää. Kuukivi on kova puhumaan asiaa, mutta hän ei välitä ääneen pohdiskeluistani tai arvuutteluistani. - Parhaiten teet kun sanot valmiin ajatuksen. Tai kysyt rohkeasti mitä et itse näe. Lopulta kääpiö ja minä muodostamme jonkinlaisen johtopäätöksen tapahtumista. - Koirilla on koirien tavat. Aasa sinut on tänne lähettänyt.
Lue lisää