2025
No niin.
Istuhan alas, ystäväni.
Esitän sinulle retorisen kysymyksen.
Mihin tämä maailma on menossa? Vaikka nyt, tulevana vuonna
2025?
Koululaisvitseissä vastaus tähän olisi jotain nasevaa. Fyysikot
voisivat paasata vastauksena jotain aika-avaruudesta. Astronomiassa vastausta
tarkasteltaisiin kenties galaksin ja kiertoratojen muutoksilla. Arkipäiväisemmin
ihmisten puheissa vastausta tarkastellaan ehkä oman elämän ja elinympäristön laajuudella.
Mutta maailma kutistuu kuten pyy… niissä loruissa.
*
Maailma. Maan ilma.
Mitä uutiset ilmastonmuutoksesta kertovat maapallon kehityskulusta?
Sekä meistä – ihmisistä?
Ennätykset paukkuvat. Eikä näiden ennätysten rikkoutumisessa
ole juhlimisen aihetta.
Suomen ilmasto on lämmennyt paljon maailman keskiarvoa
nopeammin
*
Maailman keskilämpötilan nousu ylitti 1,5 astetta ensi
kertaa mittaushistoriassa, ja se näkyi tulvina ja hirmumyrskyinä
*
Ihmiset lensivät viime vuonna vimmatusti, ja kaikki
ennätykset näyttävät menneen rikki
*
Oletko kompensoinut hiilijalanjälkeäsi rahalla? Kiinalaisyritys
huijasi miljardin euron edestä myymällä hyvityksiä
*
Analyysi: Miten yksi maa pystyy torppaamaan muiden yritykset
pelastaa maailma kerta toisensa jälkeen?
*
Tutkijat vaativat: Maailman talousjärjestelmät muutettava
perusteellisesti tai tulevaisuutemme on vaarassa
Hengästyitkö?
Tunsitko mitään?
Suurilla, globaaleilla toimijoilla ja ultrarikkailla olisi taloudellista
mahtia taistella vääjäämättömästi ilmastonmuutoksen myötä seuraavia haittoja
vastaan. Pienempien puolesta? Näiden suurten tahojen vaikuttamiskeinojen ja
toiminnan intressit tuntuvat kuitenkin olevan paljolti poliittisia ja taloudellisia.
Valitettavan usein myös täysin omaa ekologista vastuuta kiertäviä ja
pakoilevia. Monikansallista tai organisaatiohimmeliltään sekavaa yritystä on
hankala saada vastuuseen. Rikkailla ihmisillä, järjestöillä, valtioilla… raha
puhuu ja ympärillä kaikki yksittäisistä ihmisistä, järjestöistä, valtioista…
taipuu taloudellisen mahdin alla.
Mitäs me täällä Suomessa?
Käännetäänpä katse lopuksi siihen, mitä tiedämme olevan
edessä.
Ilmastopäästöjä ei kompensoida tehokkaasti. Muutenhan monet
tekisivät sitä jo.
Edessä on aikoja, jolloin yhä useampien täytyy – täytyy –
työntää nyrkit saveen. Alkaa aktiivisesti omilla valinnoillaan vaikuttamaan
ilmastonmuutoksen torjuntaan.
*
Tupakoitko? Vapetatko? Ei kannattaisi. Taivaalle karkaa
muutakin kuin euroja. Olisiko siinä myöhäinen uudenvuodenlupaus lopettaa?
Käytätkö tehokkaasti hallussasi olevia kulkuneuvoja? Voisiko
esimerkiksi kauppareissut yhdistää muihin autolla ajeluihin? Tarjota peräti
kimppakyytiä tai osallistua sellaiseen? Vai menisitkö tänä vuonna enemmän julkisilla?
Mahdollisuuksien mukaan työmatkaa kävellen tai pyörällä? Teollisuus ja pitkien
etäisyyksien maan välttämättömät kulkemiset ovat asia erikseen, mutta olisiko
jotain tehtävissä?
Lentäminen. No niin… Kuinka välttämätöntä?
Ruokahävikki. Nälkävuosien edesmenneet esi-isämme häpeäisivät
jos tietäisivät, kuinka paljon täysin syömäkelpoista ruokaa päätyy hävikiksi
Suomessa vuonna 2025. Aikana, jolloin meillä useimmilla on hygieeniset kylmäsäilytystilat.
Vähennetäänkö kahvin juontia? Minä vähennän edelleen kahvin juontiani. Käytämme kotikompostoria
vähentääksemme jätekuljetuksen tonneja. Kierrättää voi melkein kaiken. Kuluttajat
voivat äänestää valinnoillaan ja jaloillaan. Kuluttajilla, vaikuttajilla, yrityksillä,
yhteiskunnalla… monilla voi olla vaikutusta vastuullisuuden ajurina.
*
Suomessahan kasvaa metsää? Olemmehan Euroopan metsäisin maa?
Eikö sillä voisi kompensoida mm. hiilidioksidipäästöjä?
Aika hyvä… Mutta ei taida riittää. Tällainen ajattelutapa johtaa taas kerran liian herkästi sinne kompensoinnin ajattelumalliin.
https://www.luke.fi/fi/blogit/geologinen-nettonolla-tavoitteeksi-kansallisessa-ilmastopolitiikassa
Vetyhän on tulevaisuuden päästötön polttoaine?
Teollisuudessa, miksipäs ei, riskit tiedostaen ja huomioiden. Vetyautoja liikenteessä?
Niin, jonka teknologia on vielä vahvasti itämaista – tuotanto-olosuhteineen…
*
No niin.
Ystäväiseni. Voisimmeko olla yhtä mieltä siitä, että
jokaista tarvitaan nyt?
En haluaisi olla pessimisti… mutta viimeksi kuluneet vuodet
ovat olleet maailmanlaajuisesti mittaushistorian kuumimpia hieman liian monta
kertaa milleniumin tällä puolella.
*
Lopuksi pieni kipinä. Tällä kertaa vielä tuntemattomasta kemiallisesta
aineesta nimeltä Toivo.
Tiedon määrä lisääntyy koko ajan. Ja on lisääntynyt huimasti
siitä, minkä verran ilmastonmuutoksesta tiedettiin vasta vähän aikaa sitten.
Tiedetrippi tarjoili vuonna 2022 hyvän näkökulman aiheeseen.
https://areena.yle.fi/podcastit/1-62028785
Tieto on valtaa. Vaikka maailma menee vääjäämättömästi
eteenpäin, yhä enenevässä määrin useammat ja taas useammat ihmiset pääsevät
käsiksi tähän vaurauteen – tietoon.
Tieto auttakoon meitä kehittämään tulevia ratkaisuja
ilmastonmuutoksen suhteen.
Tieto auttakoon meitä tekemään oikeita valintoja.
Tieto auttakoon, ettemme olisi vain yksittäisiä pieniä
pelinappuloita itseämme suurempien pelilaudalla.
Tieto on valtaa. Tuokoon tieto vastuuta.
Kommentit
Lähetä kommentti