Purje-evä

Jo olen orrelle osattu,

Palasetta partahalle:

Harvoin näiss’ on harrit nähty

(Kanteletar)

Harjukainen, harrinen, hämeensiika, harri - Harjus, Thymallus thymallus.

Sukkulamaisen harjuksen erottaa muista lohikaloista sen lajinimen antaneesta komeasta harjamaisesta selkäevästä. Harjuksen väri vaihtelee sen elinympäristön veden mukaan; kirkkaiden vesien vaaleista ja harmahtavan hopeakylkisistä yksilöistä humuspitoisten vesien ruskeisiin, vihertäviin ja violettiin vivahtaviin harreihin. Kutuasussa harjuskoiraiden värit somistuvat ja selkäevien täplät muuttuvat punaisiksi. Harjuksen kyljissä ja selkäevässä voi olla epäselviä tummia pieniä täpliä riveissä. Pyrstössä on voimakas lovi. Latinankielinen nimi thymallus viittaa harjuksen miedosti timjamin tuoksuiseen ominaishajuun.

Harjusta tavataan kauttaaltaan Pohjois-Euroopassa: Englannissa ja Pohjois-Italiasta aina Jäämereen saakka. Suomessa harjusta tavataan yleisimmin Pohjois-Suomessa. Etelämpänä Suomessa harjusta tavataan Vuoksen vesistössä sekä Perämeressä. Selkämeren, Merenkurkun ja Perämeren alkuperäiset meriharjuskannat ovat heikkoja ja meriharjus onkin kokonaan rauhoitettu. Nykyisin osa Kemijoen sekä Etelä- ja Keski-Suomen harjuskannoista ovat peräisin istutuksista. Pohjois-Suomessa useimmat harjuskannat ovat alkuperäisiä. Harjuksesta tavataan maailmalla useita eri alaluokkia (Harjus (Thymallus thymallus, L.) | suomenkalakirjasto.fi).

Harjukset syövät eläinplanktonia, pohjaeläimiä, hyönteisiä ja suuremmaksi kasvaessaan muita kaloja. Harjukset tulevat sukukypsiksi n. 3-6 vuoden iässä (n. 30cm pituisina). Harjukset kutevat keväällä huhti-kesäkuussa. Pohjoisessa harjukset alkavat parveilemaan kutualueiden läheisyydessä jo jääkannen alla. Hapekas ja pH-neutraali vesi sekä sovelias hiekka-, sora- tai kivipohja ovat oleellisia harjuksen kudun onnistumisen kannalta. Happamuus, vesien rehevöityminen sekä pohjan liettyminen ovat uhkatekijöitä paikkauskollisten paikallisten harjuskantojen elinvoimaisuudelle.

Kevätkutuinen harjus on rauhoitettu myös kaikkialla Suomen sisävesissä leveyspiirin 67 º00`N eteläpuolella 1.4.–31.5. välisenä aikana.

https://www.suomenkalakirjasto.fi/harjus-thymallus-thymallus-l/

https://kalahavainnot.luke.fi/kalalajitieto/fi/harjus/

P.S. Kuvan mukainen, vanha Seppo Polameren kuvittama harjus koristi aikanaan tarrana allekirjoittaneen lapsuudessa pinnasängyn päätyä. Osittain siitä lienee kummunnut kiinnostukseni tätä pienten korpijokien ja syrjäisten pikkupurojen harmaatakkista asukasta kohtaan. Harjus on yksi pohjoisen lohikaloista, jotka tulevat kokemaan tulevaisuudessa haasteita ilmastonmuutoksen, sään ääriolosuhteiden ja kesäisin lämpenevien vesien takia.