Alakuun luotesanat

Auringonvalo edessämme muuttuu yhä kirkkaammaksi. Kääpiö etenee luolassa tasaisen vetävällä askeleella kohti luolan suuta. Aikooko hän kävellä yhtä kyytiä päivänpaisteeseen? - Mestari Kuukivi. Kääpiö pysähtyy ja kääntyy katsomaan minua. Olemme nyt miltei luolan suulla. Tuossa ovat hiilellä tehdyt merkinnät kastemekkoni ajalta. Silloin kun tapasin hiirenä näyttäytyneen matkamiehen ja lumipaikan haltijan. - Ennen kuin menemme taivasalle… Kaivan ommelluista sivuista ja kuonasta valetuista renkaista kootun muutaman sivun mittaisen niteen esille. Kuukivi hymyilee. - Minä luovutin jo arvailuni tuon sinun tekeleesi suhteen, Kuukivi sanoo ja nostaa kätensä ilmaan. - Se on kuin nide. Mutta olet kirjoittanut tekeleen kullekin yhdelle sivulle aina keskenään samoja näköisiä merkkejä. Se ei millään voi olla täyttä asiaa. - Ei vielä, mestari. Ei vielä. Mutta tämän tekeleen tehtävä ei ole olla luettavissa kaikille. Tämän niteen tarkoitus on kertoa . Siirrän kirjan vasempaan käteeni. T...