Alakuu

 Isä ja lapsi kävelevät aamulla päiväkodin pihaan. - Isä, katso! Lippu! - Niin on. Tänään on liputuspäivä. - Miksi? - Tänään juhlitaan lapsen oikeuksien päivää. - Mitä lapsia? - Noo... muistatko eilen illalla pikku kakkosessa, kun puhuttiin mitä kaikilla lapsilla pitäisi olla maailmassa? Ruokaa joka päivä. Lämpimät vaatteet ja hyvä koti. Sellaisia asioita että kaikilla olisi turvallista. - Joo. - Ne ovat hyviä ja tärkeitä asioita. Tänään juhlitaan niitä. Molemmat katsovat lippua hetken. - Kaikilla maailman lapsilla pitäisi olla asiat hyvin. Ja olisi hyvä, että aikuiset huolehtisivat niistä.  Isä miettii itsekseen hetken verran äänettömänä. Mielessä pyörivät eilen iltapäivällä ennen pikku kakkosta katsotut uutiset. Lapsi lähtee kirmaamaan päiväkodin pihassa olevia kiipeilytelineitä kohti. Isä katselee lapsen perään ja miettii. Yöllä on satanut lunta.  Kotona pitäisi oikeastaan tehdä lumitöitä... mutta on mukavaa katsella pienten talvikenkien jättämiä jälkiä lumella. Eikä s...

Silmäpari katselee Vanaheimin pilvettömälle yötaivaalle. Kuun sirppi loistaa kuten ennenkin. Tähdet ovat oikeilla paikoillaan. Silti tarkka silmä havaitsee jotain… poikkeavaa. Tuo. Tuo tuossa. Vanaheimin taivaalla on nähtävissä jokin pieni, maailman painovoimakenttään ilmaantunut uusi taivaankappale. Kuin pieni asteroidin kappale, minikuu tai kiven murikka, joka on eksynyt riittävän lähelle Vanaheimin vetovoiman piiriä. Mitä tämä merkitsee? Taivaankappaleet ounastelevat yleensä jostain. Yön katselija alkaa nostattaa äänteitä keuhkojensa pohjasta. Äänet purkautuvat suusta erilaisina murahduksina ja ulvahduksina. Käsi ojentuu kohti lumen pintaa. Lumesta lennähtää pieni pyörre, kuin äkillinen tuulen nostattama tuisku. Kämmenelle lennähtänyt lumi muuttuu ojennetun käden sisällä vedeksi. Loitsun tehnyt kuuntelee tarkkaavaisesti kämmenensä sisältä kuuluvan veden vaimeaa liplatusta. Kun hän on varmistunut kuulemastaan, hän laskee rennosti käden alas. Vesi valahtaa lumen pintaan. Lai...