Alakuu

Vielä tähän saakka Kuukivi oli kertonut Vanaheimin maailmasta asioita melko yleisellä tasolla. Suurpiirteisesti. Nyt hän alkoi keskustellessamme jakaa enemmän yksityiskohtaista tietoa varvikon väen valtakunnasta ja sen olioista. Ehkä Kuukivi valmisteli minua tulevan varalle? Ehkä hän arveli joidenkin tietojen olleen niin vaarallisia, että ne olisivat lannistaneet minut kuullessani ne heti Vanaheimiin tuloni jälkeen? Mene tiedä. Mutta nyt Kuukivi näki oikeaksi ajankohdaksi kertoa enemmän. Tarkemmin. Ja sitä paitsi, Kuukivi sanoi, ystävien tulisi varoittaa toisiaan vaaroista ja jakaa hyödyllisiä tietoja toisen turvaksi. Vaikka ne olisivatkin karvasta tai karmivaa kerrottavaa. Ystävänäni Kuukivi katsoi hänellä olevan suorastaan velvollisuuden varoittaa minua mahdollisista tulevista vaaroista. * (Hyvä lukija, tämän kappaleen saat lukea tai jättää lukematta omaa harkintakykyäsi käyttäen). * Järvillä, lehdoilla, aarteilla ja niiden kätköpaikoilla, taloilla, vuorilla, eläimillä ja kal...

Kirveiden teko on edistynyt Kuukiven sanojen mukaan hyvin. Eräänä päivänä lopetamme Kuukiven kanssa työt jo puolisen aikoihin. Kun kohottelen ruokapöydästä lähteäkseni jatkamaan pajassa, Kuukivi viittaa kädellään minut takaisin istumaan. - Säästimme puukkosi ansiosta runsaasti aikaa taljojen teossa. Riimutettu pajavasara on taannut hyvää laatua jo tovin ajan. Kuukiven suopea olemus viestii sanattomasti myös siitä, että minunkaan työni jäljessä ei ole enää merkittävästi huomautettavaa. - Olemme edellä normaalista kuunkiertojen mukaisesta työtahdistani. Virnistän Kuukivelle. Osaan lukea jo Kuukiven puhetta jonkin verran rivien välistä. Kuukivi on ystäväni. Hän ei tahdo, että pestiläisyyteni päättyy ennen aikojaan. Tai sitäkään, että joutuisin lähtemään Vanaheimin talveen ennen aikojani. Tuskinpa toimelias kääpiö osaisi myöskään olla lopputalvea työtä tekemättä, jos saisimme kaikki talven aikana suunnitellut työt tehtyä roimasti etuajassa. Ja ehkäpä vanha kääpiö alkaa jo aidosti...

Yli kymmenen vuoden tauon jälkeen kämpällä. Täällähän nämä ovat erämaassa – terävä pää ja tuvassa tv:stä tuttu julkkismetso. Koirankoppeja on kämpän pihan perällä useampia. Aikoinaan kauempana eri vesistön rannalla sijainnut kota on siirretty tänne kämpän pihapiiriin. Sisältä kota on yhtä savustuneen tumma kuin entinen Tilsan kota ennen polttoa. Kämpän katolle on ilmestynyt nykyaikaisesti muutamia aurinkopaneeleja. Kivenheiton päässä sijaitsevan vesistön rannasta löytyy savusauna ja sen aidot, kesäisiä muistoja mieleen tuovat tuoksut. On tyyni sää, vedenpinnalla ei näy värettäkään. Teerien suhahtelua kuuluu rannassa laiturin nokassa kuunnellessa. Ensimmäisiä syyssoitimelle pyrkijöitä… Vene, pari katiskaa ja tiheäsilmäisiä verkkoja löytyy veneen kanssa vajasta. Koira tutkiskelee paikkoja ja outoja hajuja ympärilläni uteliaana. Kannan repun kämppään. Näppäilen jälleennäkemisen ilosta paikasta valokuvia itselleni talteen. Tänne pääsystä olen haaveillut viime talven pakkasilla. Tuvassa...