Alakuu

Kuukivi toi Tuuliköyden takaisin luolaan solmun kanssa. Vielä toisenkin kerran költerien teon aikana hän kävi luolan suulla ja sitoi Tuuliköyteen toisen solmun. Sen jälkeen syvennyimme pajassa työskentelyyn ja aloitimme yhdessä peurannahkaisten kilpien teon. Kuukivi halusi välttämättä, että minä käytän puukkoani hänen (nyt kaavoilla varustettujen) taljojensa leikkaamiseen. Puukko on parhaissa käsissä omistajansa hallussa, hän tähdensi. Varsinkin riimutettu sellainen. Kasviparkittavat nahat saivat jäädä likoamaan pajunkuorista tehtyyn parkkiliemeen. Kuukivi sanoi, ettei liotuksella olisi kiirettä ja että nämä kilven kappaleet saisivat liota vaikka pestiläisyyteni loppupuolelle saakka. Kuukivi oli jo etukäteen tyytyväinen kilpiinsä. - Teimme nämä Myanndashin taljan kappaleista tarvitsematta venyttää niitä liikaa etukäteen. Nyt jos teemme parkitsemisen ja muut nahkatyöt vielä hyvin ja oikein, ne kestävät vaikka kaksi jumalaa kiskoisi nahkojen nurkista eri suuntiin. * Nahkatöiden j

Täysjyväruis (jauho, rouhe, mallas), vesi, vehnäjauho, vehnägluteeni, jodioitu suola ja hiiva. Ruisjauhoja. Hapanleivänjuurta. Vettä. Hiivaa. Suolaa. Tai jotain niiden väliltä. Ruisleipä. Lapsuuden kodin pihapiirissä oli viriteltynä rengaskeinu, vanha sisäkumiton farmariauton kesärengas. Keinun vieressä oli pieni leikkimökki ja hiekkalaatikko. Kaikki raamit mitä pienten lasten temmellyskentälle tarvitaan. Äiti teki välillä koville keinujille ruisleivät välipalaksi. "Pelkkää" leipää ja levitettä, mutta se on edelleen yksi parhaista makumuistoistani elämän ajalta. Näihin päiviin saakka säilynyt. Raitis ilma ja mielekäs puuha sekä leikkiessä syntynyt nälkä ovat hyvät mausteet yksinkertaisen aterian täydellisyyteen. Välillä elämän aikana on ollut myös kulinaristisia kokeiluja ruisleipien maassa. Meriläisen leipomon makeasta ruisleivästä saattoi kadota aimo osa tuoreeltaan suuhun alta aikayksikön, kun niitä ostettiin torilta ja siivutettiin koko leipä pakastamista varten.